torstai 8. heinäkuuta 2010

Iloksi ja onneksi * Just for joy and happiness















Klikkaa kuvat suuremmiksi ... klikkaa kerran tai kahdesti!
Click the photos bigger ... click once or twice!




Jumala loi kaiken kauniin vain ilahduttaakseen luotujaan. Joku saattaa kuitenkin kysyä: Mitä on ilo? Mitä on onni? Vastaan: se on asenne, jonka voimme itse valita. Olen oppinut tämän läksyn tänä vuonna.

God created everything beautiful just to delight his creatures. Somebody may ask however: What is joy? What is happiness? I'll give you an answer: It's an attitude we can choose.
I have learned this lesson in this year.

Käydessäni paikallisessa vanhainkodissa hoitamassa erästä 94-vuotiasta vanhusta, olen saanut havainto-opetusta. Asiakkaani ei voi enää käyttää jalkojaan, koska hänen polvensa ovat jäykistyneet eivätkä ne enää ojennu suoriksi. Mutta hän tekee mielikuvitusmatkoja. Eräänkin kerran hän sanoi minulle: "Kun minä nyt nukun tämän hoidon jälkeen, kyllä minä sitten kävelen omin jaloin ulos aurinkoon." Minä en hennonut pudottaa häntä ankeaan todellisuuteen.

When I have visited the local old people' s home and given therapy to a lady at the age of 94 years, I have got good lessons. The old lady can't walk any more, because she doesn't succeed to make the extension of the knees any more. But she is able to walk in her imagination.
She said once to me: "When I can sleep now after this therapy, then I'll walk
out to the sunshine with my own legs." I couldn't drop her into the reality.

Hoidon aikana hän on yleensä hiljaa ja nauttii käsittelystäni. Välillä hän katsoo minua kirkkain silmin ja toistaa sanoja: "Oi, miten ihanaa! Minä olen niin iloinen ja onnellinen, niin iloinen ja onnellinen!"

Usually she is very quiet during the therapy and enjoys of it. Every now and then she may look at me with her bright eyes and repeat the words: "Oh, it's so lovely! I am so happy and cheerful, so happy and cheerful!"

Hänen sanojensa merkitys korostuu erään toisen vanhuksen taustametelöinnin rinnalla.
Käytävän toisesta päästä kuuluu tauotta sama lause: "Hoitajat, tulkaa auttamaan...
hoitajat, tulkaa auttamaan... hoitajat, tulkaa auttamaan... hoitajat, tulkaa auttamaan ............................................" ... tai toisinaan vain: "hoitaja, hoitaja, hoitaja, hoitaja, hoitaja, hoitaja, hoitaja ..........................." ... koko päivän! Kuitenkaan yksikään hoitaja ei tule paikalle, koska hänellä ei ole mitään todellista hätää.

The message of her words are emphasized because of the words of some other old woman.
In the other end of the corridor somebody is crying incessantly:
"Nurses, come to help me... nurses, come to help me... nurses, come to help me ........................................ " ... or sometimes only: "nurse, nurse, nurse, nurse, nurse, nurse, nurse ....................." ... the whole day! But no nurse ever comes, because she doesn't have any need in reality.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti