sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Seisahdus



Pitkän matkan erakkona kuljin
melkein yksin
erillä kaikista muista.

Elämän huolet mieltä painoi
raskaita pilviä taivaalle toi.

Työtä ja huolta
tuskaa ja vaivaa
sitä samaa vain
aamusta iltaan 
lakkaamatta.

Välillä unohtui jo
nuoruuden haaveet
vai liekö niitä
koskaan ollutkaan.

Sumussa vierivät 
toistensa jälkeen
päivät ja yöt
tunnit ja vuodet.

Mutta minne käy matka?
Ja kuka mä oon?

Tuli vastaani tuttava kaukaa
vuosien takaa
ja päivien yli.

Noinko hänkin on kulkenut
raskaita teitä
erillä kaikista muista?

Ikä painaa jo selvästi
kumpaakin meistä
puolet aamuista elämän
on taatusti poissa.

Liekö matkaa eessäpäin
montaakaan päivää,
kuitenkin tuntuu
kuin elämä vasta
alussa ois.

Yhteiset muistot
mieleen kuvia nostaa;
toivoa, riemua
nuoren rinnan.
Oltiin valmiita 
maksamaan
kovakin hinta
paikasta omasta 
auringon alla.

Kymmenet vuodet
hetkiksi sulaa
kuin tuokio pieni 
ois pitkä jatkumo ollut.

Aikaa mennyttä 
ei takaisin saa
mutta yhteiset muistot
tuttua kuvaa
mukanaan kantaa:
muistatko tuon?
olenko siinä minä?

torstai 10. marraskuuta 2011

Hiljaisuus * Silence




Kun sato on korjattu
ja maa käännetty,
kun marjat on poimittu
ja sienet kuivattu,
kun lehdet ovat pudonneet
ja piha on lakaistu,
kun kurjet ovat lähteneet
ja rinnassa on kaiho,
kun pimeys on läsnä
ja tähdet ovat syttyneet,
silloin sytytän kynttilän
ja hiljennyn,
silloin katson menneisiin 
ja vaiti olen vain,
silloin katson tulevaan
ja etsin uutta unelmaa,
silloin on aikaa haaveisiin,
kun läsnä on hiljaisuus.



When the harvest is past
and the soil ploughed,
when the berries are picked
and the mushrooms dried,
when the leaves are fallen 
and the yard cleaned,
when the cranes are gone
and longing in heart,
when darkness is present,
and the stars above me,
then I'll light a candle
and quiet me down, 
then I'll look backward
and breathe silently, 
then I'll look forward
and seek for a new dream,
then I'll have time to fantasize,
when silence is here.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Herrojen metkut * The tricks of the lords





















Herrojen hankkeet
ovat ennakoitavissa;
vyön kiristystä
edeltää
henkseleiden höllentäminen
ja suitsien löysäämistä
seuraa
raippojen iskut.


The enterprises of the leaders
can be seen in advance;
to loosen a suspender
is before
to tighten a belt
and the hits of the crop
comes after
to relax the bridle.


lauantai 15. tammikuuta 2011

Ihmisen ja Jumalan mitta * The human and divine yardstick





















Ihmiselle kauneus
on jotakin ylevää,
arvostettua, suurta,
mahtavaa, kuuluisaa,
kallista, kaukaista...
mutta Jumalan mittapuu
on täysin erilainen.



People think
that the beauty means
something noble,
honored, great,
magnificent, famous,
expensive, distant...
but the yardstick
of the Creator
differs very much
from that.



perjantai 31. joulukuuta 2010

Jeesukselle * For Jesus














Nyt tiedän, Jeesus,

miltä sinusta tuntui
elää ihmisenä
ja olla outo,
viettää yksin
raiskaita
unettomia öitä

ja kuitenkin
raataa
ihmisten hyväksi
pitkät päivät.
Nyt tiedän, Jeesus,
miltä sinusta tuntui
rukoilla yksin
toisten nukkuessa
tai ilkkuessa
ympärilläsi.

Nyt tiedän,
miksi pakenit
luonnon hiljaisuuteen
ylös vuorille
tai lehtojen kätköön.
Nyt tiedän, Jeesus,
miltä sinusta tuntui,
kun totuus
muutettiin valheeksi
ja valhe totuudeksi.
Nyt tiedän, Jeesus,
kuinka työlästä oli
rakastaa niitä,
jotka eivät
hyvyyttäsi
ymmärtäneet.
Nyt tiedän, Jeesus,
miten musta
on vallanpitäjien
vääryys,
miten valtava
herrojen mahti.
Nyt tiedän, Jeesus,
miten raskasta
oli kokea,
kun ystävä pettää,
ja miten turhauttavaa
oli löytää
pahin vihamies niistä,
joita itse olit palvellut,
joiden eteen
olit rakkaudella
uhrautunut
.
Nyt tiedän, Jeesus,
miksi huolenpitosi
kohdistui
heikkoihin
ja niihin,
jotka eivät voineet
itseänsä auttaa,
jotka
eivät kyenneet
palvelustasi
korvaamaan.
Nyt tiedän, Jeesus,
miten sinua lohdutti
lasten laulu ja riemu,
heidän sydäntensä
vilpittömyys.

Nyt tiedän, Jeesus,
miten rakastit
katsella
lintujen elämää,
ja uskoa
Hyvyyteen.
Nyt tiedän, Jeeus,
miten raskasta
oli ristiäni kantaa,
ja ottaa vastaan
raivoisat lyönnit.
Nyt tiedän, Jeesus,
tiedän
ja minuun sattuu,
mutta kiitos,
että sinä olet siinä
ja sanot:
MINÄ OLEN
sinun kanssasi.




Now I know, Jesus,
how you did feel
to live as a man
and to be a stranger,
to be alone
and to stand hard
restless nights
and still to sweat
because of the men
during the long
and heavy days.
Now I know, Jesus,
how you did feel
to pray alone
while the others
were sleeping
or mocking
around you.
Now I know
why you did flee
into the silence
of nature
upon the mountains
or to the hiding places
of the groves.
Now I know, Jesus,
how you did feel
when the truth
was changed to lies
and a lie to a truth.
Now I know, Jesus,
how hard it was
to love those
who didn't understand
your kindness.
Now I know, Jesus,
how black is
the iniquity of
the leaders.
Now I know, Jesus,
how hard it was
to experience
a deceit of a friend
and how frustrating
it was to find
the worst enimy
among those
you had served
unselfishly.
Now I know, Jesus,
why you did take care
of the weakest
and those
who were not able
to help themselves
or couldn't afford
your helping hand.
Now I know, Jesus,
how you were comforted
because of
the children's
songs and joy,
the sincerity
of their heart.
Now I know, Jesus,
how you did love
to watch at the birds
and to believe
in Goodness.
Now I know, Jesus,
how painful it was
to carry my cross
and to meet
the furious hits.
Now I know, Jesus,
I know
and it hurts me,
but I want to thank you
that you'll stay by me
and say:
I AM
with you.



perjantai 3. joulukuuta 2010

Vihan siemen * Hatred's seed














Vihan siemen itää erilaisuudessa,
sillä ilman luottamusta
erilaisuus on uhka,
joka synnyttää pelon.
Pelko on vierasta rakkaudelle;
siispä se kuuluu vihaan.

Vihan siemen elää samankaltaisuudessa,
sillä ilman kunnioitusta
samankaltaisuus koetaan uhkana,
joka vie sisaruksiltaan tilaa.
Itserakkaus ei ole rakkautta,
joten sekin kuuluu vihaan.

Vihan siemen versoo ja kasvaa
tässä kaoottisessa maailmassa,
sillä tämän maailman Ruhtinas
koki ylpeydessään ja itserakkaudessaan
Jumalan uhkana itselleen;
hän pelkäsi Jumalan vievän itseltään tilan,
siksi hän päätti ottaa sen itse ensin.


***************************



Hatred's seed is sprouting in inequality,
for without confidence
difference is a threat,
which creates fear.
Fear doesn't belong to love,
therefore it's a part of hatred.

Hatred's seed is alive in comparison,
for without respect
similarity threatens
to take space from it's sisters.
Self-love is not love at all,
therefore it belongs to hatred as well.

Hatred's seed is budding and growing
in this world,
for it seemed to the Prince of this world,
the proud and conceited Ruler,
that God was threatening his space,
so he decided to take it first.