lauantai 26. lokakuuta 2019

Kun siltaa ei ole


Matkan takaa viesti kaukainen, outo:
"Isäs sairaana." Onko hätä vai nouto?
Miksi tällainen viesti minulle nyt?
Hätäkö ystäväksi on muuttunut?

Jos polku nyt valmiiksi tallattu oisi,
lapsesi vuoteesi äärelle tulla voisi.
Lohtua heiltä sä saada voisit,
jos sillan luoksensa rakentanut oisit.

Oli aika, kun muuria ei vielä ollut.
Miksi silloin et luoksemme tullut?
Ei vanhus sairaana rakenna mitään,
ei aika takaisin käänny, ei päivä peruuta itään.

On meri suolainen kyynelistä,
eikä silta rakennu huokauksista.
Se, mikä eilen jäi tekemättä,
pysyy tänäänkin näkemättä.

Voi kirjekyyhkynen meren yli lentää,
ja aatos vähäinen luoksesi entää.
Sulle toivota: "Parane pian,
Luoja parantakoon tämänkin vian!"


18. 11. 2003

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Matkalla * On a journey

 
ELÄMÄ ON MATKA, 
JONKA VARRELLA VOI SATTUA 
MONENLAISTA HYVÄÄ JA PAHAA. 
HYVÄTKÄÄN ASIAT EIVÄT OLE 
MATKAN VARSINAINEN TARKOITUS, 
EIKÄ PAHOJEN ASIOIDEN 
PIDÄ ANTAA SEKOITTAA 
ELÄMÄNMATKAA, 
SILLÄ TÄRKEINTÄ ON 
SEN PÄÄMÄÄRÄ.
 
*><*><*><*><*><*><*><*><*><*><*

Life is 
like a journey 
passing many good 
and evil things. 
Not even the good ones 
are the real object 
of the journey 
and you shall not allow 
the evil ones spoil it, 
because the most important 
thing is it's aim.
 

perjantai 3. helmikuuta 2012

Etsitkö... etsi sitten oikein

Jos etsit elämääsi Jumalaa,
neuvon sinua valitsemaan viisaasti.
Jos luulet, että hän on siellä,
missä on suurimmat kansanjoukot,
olet erehtynyt,
sillä hän kulkee vieressäsi
lempeässä tuulen hyminässä,
ja hänen pyhyytensä
on läsnä hiljaisuudessa.


Jos tahdot saada elämääsi
Jumalan siunauksen
ja luulet saaneesi sellaisen,
kun sinua mielistellen kehutaan
ja ylistetään muita suuremmaksi,
olet jälleen väärässä,
sillä korkein Jumala 
alentui itse seimen oljille,
eikä hän kulje milloinkaan 
heikoimmankaan ihmisen ohitse.


Jos kuvittelet, 
että Jumala on piilossa,
ja että hänet on vaikea löytää,
tai että häntä pitää
huutamalla huutaa,
olet saanut väärän 
käsityksen hänestä,
sillä hän seuraa sinua
joka askeleella ja odottaa, 
että kääntäisit katseesi häneen.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Seisahdus



Pitkän matkan erakkona kuljin
melkein yksin
erillä kaikista muista.

Elämän huolet mieltä painoi
raskaita pilviä taivaalle toi.

Työtä ja huolta
tuskaa ja vaivaa
sitä samaa vain
aamusta iltaan 
lakkaamatta.

Välillä unohtui jo
nuoruuden haaveet
vai liekö niitä
koskaan ollutkaan.

Sumussa vierivät 
toistensa jälkeen
päivät ja yöt
tunnit ja vuodet.

Mutta minne käy matka?
Ja kuka mä oon?

Tuli vastaani tuttava kaukaa
vuosien takaa
ja päivien yli.

Noinko hänkin on kulkenut
raskaita teitä
erillä kaikista muista?

Ikä painaa jo selvästi
kumpaakin meistä
puolet aamuista elämän
on taatusti poissa.

Liekö matkaa eessäpäin
montaakaan päivää,
kuitenkin tuntuu
kuin elämä vasta
alussa ois.

Yhteiset muistot
mieleen kuvia nostaa;
toivoa, riemua
nuoren rinnan.
Oltiin valmiita 
maksamaan
kovakin hinta
paikasta omasta 
auringon alla.

Kymmenet vuodet
hetkiksi sulaa
kuin tuokio pieni 
ois pitkä jatkumo ollut.

Aikaa mennyttä 
ei takaisin saa
mutta yhteiset muistot
tuttua kuvaa
mukanaan kantaa:
muistatko tuon?
olenko siinä minä?

torstai 10. marraskuuta 2011

Hiljaisuus * Silence




Kun sato on korjattu
ja maa käännetty,
kun marjat on poimittu
ja sienet kuivattu,
kun lehdet ovat pudonneet
ja piha on lakaistu,
kun kurjet ovat lähteneet
ja rinnassa on kaiho,
kun pimeys on läsnä
ja tähdet ovat syttyneet,
silloin sytytän kynttilän
ja hiljennyn,
silloin katson menneisiin 
ja vaiti olen vain,
silloin katson tulevaan
ja etsin uutta unelmaa,
silloin on aikaa haaveisiin,
kun läsnä on hiljaisuus.



When the harvest is past
and the soil ploughed,
when the berries are picked
and the mushrooms dried,
when the leaves are fallen 
and the yard cleaned,
when the cranes are gone
and longing in heart,
when darkness is present,
and the stars above me,
then I'll light a candle
and quiet me down, 
then I'll look backward
and breathe silently, 
then I'll look forward
and seek for a new dream,
then I'll have time to fantasize,
when silence is here.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Herrojen metkut * The tricks of the lords





















Herrojen hankkeet
ovat ennakoitavissa;
vyön kiristystä
edeltää
henkseleiden höllentäminen
ja suitsien löysäämistä
seuraa
raippojen iskut.


The enterprises of the leaders
can be seen in advance;
to loosen a suspender
is before
to tighten a belt
and the hits of the crop
comes after
to relax the bridle.


lauantai 15. tammikuuta 2011

Ihmisen ja Jumalan mitta * The human and divine yardstick





















Ihmiselle kauneus
on jotakin ylevää,
arvostettua, suurta,
mahtavaa, kuuluisaa,
kallista, kaukaista...
mutta Jumalan mittapuu
on täysin erilainen.



People think
that the beauty means
something noble,
honored, great,
magnificent, famous,
expensive, distant...
but the yardstick
of the Creator
differs very much
from that.



perjantai 31. joulukuuta 2010

Jeesukselle * For Jesus














Nyt tiedän, Jeesus,

miltä sinusta tuntui
elää ihmisenä
ja olla outo,
viettää yksin
raiskaita
unettomia öitä

ja kuitenkin
raataa
ihmisten hyväksi
pitkät päivät.
Nyt tiedän, Jeesus,
miltä sinusta tuntui
rukoilla yksin
toisten nukkuessa
tai ilkkuessa
ympärilläsi.

Nyt tiedän,
miksi pakenit
luonnon hiljaisuuteen
ylös vuorille
tai lehtojen kätköön.
Nyt tiedän, Jeesus,
miltä sinusta tuntui,
kun totuus
muutettiin valheeksi
ja valhe totuudeksi.
Nyt tiedän, Jeesus,
kuinka työlästä oli
rakastaa niitä,
jotka eivät
hyvyyttäsi
ymmärtäneet.
Nyt tiedän, Jeesus,
miten musta
on vallanpitäjien
vääryys,
miten valtava
herrojen mahti.
Nyt tiedän, Jeesus,
miten raskasta
oli kokea,
kun ystävä pettää,
ja miten turhauttavaa
oli löytää
pahin vihamies niistä,
joita itse olit palvellut,
joiden eteen
olit rakkaudella
uhrautunut
.
Nyt tiedän, Jeesus,
miksi huolenpitosi
kohdistui
heikkoihin
ja niihin,
jotka eivät voineet
itseänsä auttaa,
jotka
eivät kyenneet
palvelustasi
korvaamaan.
Nyt tiedän, Jeesus,
miten sinua lohdutti
lasten laulu ja riemu,
heidän sydäntensä
vilpittömyys.

Nyt tiedän, Jeesus,
miten rakastit
katsella
lintujen elämää,
ja uskoa
Hyvyyteen.
Nyt tiedän, Jeeus,
miten raskasta
oli ristiäni kantaa,
ja ottaa vastaan
raivoisat lyönnit.
Nyt tiedän, Jeesus,
tiedän
ja minuun sattuu,
mutta kiitos,
että sinä olet siinä
ja sanot:
MINÄ OLEN
sinun kanssasi.




Now I know, Jesus,
how you did feel
to live as a man
and to be a stranger,
to be alone
and to stand hard
restless nights
and still to sweat
because of the men
during the long
and heavy days.
Now I know, Jesus,
how you did feel
to pray alone
while the others
were sleeping
or mocking
around you.
Now I know
why you did flee
into the silence
of nature
upon the mountains
or to the hiding places
of the groves.
Now I know, Jesus,
how you did feel
when the truth
was changed to lies
and a lie to a truth.
Now I know, Jesus,
how hard it was
to love those
who didn't understand
your kindness.
Now I know, Jesus,
how black is
the iniquity of
the leaders.
Now I know, Jesus,
how hard it was
to experience
a deceit of a friend
and how frustrating
it was to find
the worst enimy
among those
you had served
unselfishly.
Now I know, Jesus,
why you did take care
of the weakest
and those
who were not able
to help themselves
or couldn't afford
your helping hand.
Now I know, Jesus,
how you were comforted
because of
the children's
songs and joy,
the sincerity
of their heart.
Now I know, Jesus,
how you did love
to watch at the birds
and to believe
in Goodness.
Now I know, Jesus,
how painful it was
to carry my cross
and to meet
the furious hits.
Now I know, Jesus,
I know
and it hurts me,
but I want to thank you
that you'll stay by me
and say:
I AM
with you.



perjantai 3. joulukuuta 2010

Vihan siemen * Hatred's seed














Vihan siemen itää erilaisuudessa,
sillä ilman luottamusta
erilaisuus on uhka,
joka synnyttää pelon.
Pelko on vierasta rakkaudelle;
siispä se kuuluu vihaan.

Vihan siemen elää samankaltaisuudessa,
sillä ilman kunnioitusta
samankaltaisuus koetaan uhkana,
joka vie sisaruksiltaan tilaa.
Itserakkaus ei ole rakkautta,
joten sekin kuuluu vihaan.

Vihan siemen versoo ja kasvaa
tässä kaoottisessa maailmassa,
sillä tämän maailman Ruhtinas
koki ylpeydessään ja itserakkaudessaan
Jumalan uhkana itselleen;
hän pelkäsi Jumalan vievän itseltään tilan,
siksi hän päätti ottaa sen itse ensin.


***************************



Hatred's seed is sprouting in inequality,
for without confidence
difference is a threat,
which creates fear.
Fear doesn't belong to love,
therefore it's a part of hatred.

Hatred's seed is alive in comparison,
for without respect
similarity threatens
to take space from it's sisters.
Self-love is not love at all,
therefore it belongs to hatred as well.

Hatred's seed is budding and growing
in this world,
for it seemed to the Prince of this world,
the proud and conceited Ruler,
that God was threatening his space,
so he decided to take it first.



maanantai 29. marraskuuta 2010

Oodi Aarnelle * Ode for Aarne

















Tämä maailma on rakennettu vahvimpien, kauniimpien, viisaimpien yms. tahdon mukaan. Kuitenkin Jeesus ajoi heikoimpien ihmisten ja alaspainettujen asiaa. Jumalan valtakunnassa kaikki on käännetty ylösalaisin, sillä Jeesus sanoi, että siellä monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi (Matt. 19: 30). Tämän maailman herroille ja heidän puoltajilleen tällainen ajatus on tietenkin aivan järjetön, mutta muistakaamme Joh. 3: 16.

Aarne on eräs niistä, jotka eivät ole päässeet edes kouluun, sillä hän oli kehitysvammainen, ja hänen henkinen kehityksensä jäi 5-vuotiaan lapsen tasolle. Hän eli kuitenkin 79-vuotiaaksi, mikä on harvinaisen korkea ikä kehitysvammaiselle. Hänen vanhempiensa tuska ja kärsimys paistoi heidän katseestaan ja puheistaan. Heidän kotinsa ilmassa leijui alituisesti kysymys: Miksi? Miksi Aarnen piti syntyä vammaisena? Sekä isä että äiti kuolivat ennen Aarnea. Ehtivätkö he saada kipeään kysymykseensä vastauksen?

Päivänä, jolloin Aarnen kuolinviesti tavoitti minut, minä näin hänen elämänsä äärimmäisen puhtauden ja kauneuden. Se oli minulle elämäni voimakkain saarna.


Nyt elämänjuoksusi on päättynyt, Aarne.
Me kukkia haudallasi sinulle jaamme
ja mietimme tuota: jäitkö sinä jotakin ilman
esikoispoika Yrjön ja Hilman.

Tämän maailman kunnia, arvot ja kulta
kaikki turhia tyystin; saivat rukkaset sulta.
Mutta miten päästä sisinpäsi salaisille teille
- oli arvoitus kyllä kaikille meille.

Sinun sieluasi ei tahraa maailman saasta,
ei vaivaa sua ahneus, ylpeys, ei kopeus raasta.
Ken omistaa sydämen viattoman puhtaan,
saa käydä juhlimaan Taivahan Luhtaan.

Olit tiellä ja kotona kaikille tuttu,
ja vuolaana ryöppynä luisti sun juttu.
Vieraille, tutuille iloa, naurua annoit,
ämpärissäsi puut, vedet, risut, kivet kannoit.

Laulut kaikki sanoitta lauloit,
minua vaunuissa unehen paupoit.
Naruista, rihmoista ihmeitäsi loihdit,
nimiä tuttuja, vanhoja juttuja alati toistit.

Puhkesit itkuun, kun musiikki hartaana soi;
se Pyhän Kaupungin kai mieleesi toi.
Mitä aavistelit vain, mitä et tiedä,
saat kasvoista kasvoihin nähdä vielä.

Matkamme päässä kun kohtaamme kerran
Kristallivirralla, kodissa Elämän Herran,
silloin samaa kieltä sun kanssasi laulan
- niin uskon. Sä varmaan saat voittajan nauhan.



***********************************


This world has been built after the will of the strongest, wisest and the most beautiful. But Jesus did look after the weekest and those who were pushed down. Everything is up side down in God's kingdom, for Jesus said that many that are first shall be last and the last shall be first (Matthew 19: 30). The leaders of this world and their supporters don't like this kind of message, but let's remember John. 3: 16.

Aarne is one who was not even allowed to go to school, for he was disabled and mentally on the level of a 5-year old child. However he lived 79 years, quite long indeed. The pain and suffering were on his parents' face and in their words. One question was always floating in their home: Why? Why was Aarne born to be disabled? Both father and mother did die before Aarne. Did they get an answer to their bitter question?

I saw an utterly purity and beauty of Aarne's life in that day when I got a message of his death. It was the greatest sermon for me.


Now you have come to the end of your life, Aarne.
We are shareing flowers on the tomb
and thinking; did you miss something
the firstborn son of Yrjö and Hilma.


All the values of this world were nothing to you,
you didn't care of honor, fame or gold.
But how to succeed in finding your soul
- was a buzzle for everyone of us.

Any earthly filth doesn't spoil your soul,
you have no greed, pride or arrogance.
Who has a pure and innecent heart
is allowed to go to the heavenly fields.

You were known at home and in neighbour,
everybody heard your cascading speech.
You were a joy for all of us
carring timber, water, sticks, stones in your bucket.


All the songs you sang without words
swinging my cradle as a baby.
You made your miracles of rope and yarn
repeating the familiar names and things.


You began to weep when listening to pious music,
maybe you remembered the Holy City.
What did you anticipate, what you didn't know
you are allowed to see from face to face.

When we shall meet again, Aarne
in the Heavenly Home by the Chrystal water
I think I can sing the same words with you.
You surely shall get a ribbon of a winner.

keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Toivon liekki * Flame of hope














Voisko tämä maailma olla

Eedenin paratiisi,
tai edes se pallo, jolla
Jumala kerran asuu?

Onko Eedenistä mitään jäljellä
suurten surujen jälkeen?

Muisto vain on Eedenistä,
kuiskaus kauniista maailmasta.
Tuskaa täynnä on jokainen päivä.
Missä on siis toivon häivä?

Luoja kaiken sanalla teki,
ja kaiken luomansa hyväksi näki.
Käärme kurja vaimon petti,
siitä alkoi surujen setti.

Sitten Sana lihaksi tuli,
ja Paha edessään taipui.
Vaikka Pyhä ristillä kuoli,
siitä Julma tappioon vaipui.

Sanan voima on yhä sama,
Luoja ratsastaa Voittajana!

Älä siis toivosi kuolla anna,
uskon lippua ylhäällä kanna!


**********************************


Could this world be
the paradise of Eden,
or at least the globe
on which God shall dwell?

Is there something left from Eden
after all the great sorrows?

We have only a memory of Eden
a whisper from the beautiful world.
Every day is full of pain.
Where is a trace of hope?

Creator made everything by his word
and look everything was perfect.
The evil serpent did cheat the woman
the chain of sorrows began.

But the Word came into flesh
and the Evil had to bend.
When the God died on the cross
the Bad faced his defeat.

The power of the word is still the same
the Creator is riding as the Winner!

Therefore dont' let your hope die
bear the flag of hope high!



maanantai 1. marraskuuta 2010

888













Luojani,

sinä olet minun turvani,

linnani, rauhani, leposijani.
Sinä olit ennen minua

ja minun mentyä
sinä ikuisesti jäät.

Sinä olet isättömän isä,
äidittömän äiti,

veli veljeä vailla olevalle

ja sisaren sijainen.

Sinä tunnet minut

paremmin kuin minä itse.
Sinun tekosi täyttyköön!

Lunastajani,

sinun täytettyyn tekoosi

panen toivoni.
Sitä ajatellessa

rauhani ei horju,
ei silloinkaan,
kun se kyseenalaistetaan.

Sinun rakkautesi
on suuri ja pohjaton

minuakin kohtaan;

sen olet todistanut minulle
lukemattomat kerrat.

Sinun työsi on täytetty,

se on täydellinen!

Jumalani,
sinun rakkauteesi sulkeudun,
kietoudun siihen
kuin viittaan.
Sinun armoosi turvaudun,
kiitän ja ylistän
sen ehtymättömyyttä!
Kättesi hipiään
minutkin piirsit,
sydämesi verellä
velkani maksoit;
siinä on elämäni tarkoitus
ja ikuinen vakuus
ihmisarvolleni.


***************


My Creator,
you are my shelter,
my castle, my peace, my rest.
You were before me,
and after me
you'll saty forever.
You are the father for the fatherless,
the mother for the motherless,
a brother for those who need a brother,
and a sister for those who are missing such.
You know me
better than me myself.
May your deed be fulfilled
in me.

My Redeemer,
I put my hope
on your fulfilled mission.
When thinking about it
my peace doesn't waver,
not even then,
when it's doubted.
Your love
is great and bottomless.
even for me:
you have proved it to me
so many many times.
You mission has been fulfilled,
it's perfect!

My God
I'll hold on your love,
I'll intertwine in it
like in a blanket.
I'll rely on your mercy
I'll thank and praise
for it eternally.
You have drawn me
on your hands,
you paid my debts
with your blood;
It is a purpose
for my life
and a quarantee
for my human value.


perjantai 3. syyskuuta 2010

Minun valintani * My choice
















Mieluummin otan vastaan kuritusta ystävältä
kuin ylistystä ja glooriaa mielistelijältä.

I prefer a friend with a rod
to a flatterer with braise and glory.



perjantai 27. elokuuta 2010

Elämänlanka * Life's thread


















Vesipisarat kuin kyyneleet...
kyyneleet kuin vesipisarat...
ei sittenkään...
kyyneleet ovat suolaisia.


















Water droplets like tears...
tears like water droplets...
not anyway...
tears are salty.



maanantai 16. elokuuta 2010

Suuruudenhulluutta * Megalomania




















Vain ihminen kuvittelee kykenevänsä parantamaan Luojan töitä.

Only man imagines that he is able to make better God's deeds.



perjantai 30. heinäkuuta 2010

Kaksoset * Twins
















Samasta lähteestä syntyivät kerran
Ylpeys ja Kateus.
Lähde oli nimeltään Tyytymättömyys,
tai voisihan sitä yhtä hyvin kutsua
nimellä Kiittämättömyys.

Ylpeys piirtää itsestään
superpositiivista kuvaa,
kaksosista toinen
Kateus puolestaan maalaa
ultranegatiivista kuvaa toisista.

Vain itse he taidettaan ihailevat ja ylistävät,
ja siinä samassa yhä kiittämättömämmiksi
ja tyytymättömämmiksi kasvavat.

Itsensä he esittävät sulottarina
ja sankareina,

viisauden perikuvina,
kaiken jalon ja suuren kannattajina.

Elämänsä pulmat he katsovat vain
toisten punomiksi ja tuottamiksi.
Omia virheitään
he eivät voi koskaan tunnustaa
ja nöyrästi anteeksi pyytää.



*********************************



Pride and Envy, the twins,
were born once
from the same source.
The source was called
Displeasure and Ingratitude as well.

Pride is drawing a super-positive
portrait of herself,
and the other twin
Envy is painting an ultra-negative
pictures of others.

Only those two are admiring and praising
their own artworks together,
and getting at the same time
more displeasure and ingratitude.

Both they introduce themselves
as sweeties and heroines,
the most wise men and women
dealing with every noble thing.

All their troubles come from others,
for those are weaving and making them.
Never do they confess their own faults
neither apologize them meekly.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

Pysyvä lupaus * A firm promise





Jumala sanoo: "Älä pelkää... MINÄ OLEN sinun kilpesi" (1. Moos. 15: 1).


God says: "Fear not... I AM thy shield" (Gen. 15: 1)



















































torstai 8. heinäkuuta 2010

Iloksi ja onneksi * Just for joy and happiness















Klikkaa kuvat suuremmiksi ... klikkaa kerran tai kahdesti!
Click the photos bigger ... click once or twice!




Jumala loi kaiken kauniin vain ilahduttaakseen luotujaan. Joku saattaa kuitenkin kysyä: Mitä on ilo? Mitä on onni? Vastaan: se on asenne, jonka voimme itse valita. Olen oppinut tämän läksyn tänä vuonna.

God created everything beautiful just to delight his creatures. Somebody may ask however: What is joy? What is happiness? I'll give you an answer: It's an attitude we can choose.
I have learned this lesson in this year.

Käydessäni paikallisessa vanhainkodissa hoitamassa erästä 94-vuotiasta vanhusta, olen saanut havainto-opetusta. Asiakkaani ei voi enää käyttää jalkojaan, koska hänen polvensa ovat jäykistyneet eivätkä ne enää ojennu suoriksi. Mutta hän tekee mielikuvitusmatkoja. Eräänkin kerran hän sanoi minulle: "Kun minä nyt nukun tämän hoidon jälkeen, kyllä minä sitten kävelen omin jaloin ulos aurinkoon." Minä en hennonut pudottaa häntä ankeaan todellisuuteen.

When I have visited the local old people' s home and given therapy to a lady at the age of 94 years, I have got good lessons. The old lady can't walk any more, because she doesn't succeed to make the extension of the knees any more. But she is able to walk in her imagination.
She said once to me: "When I can sleep now after this therapy, then I'll walk
out to the sunshine with my own legs." I couldn't drop her into the reality.

Hoidon aikana hän on yleensä hiljaa ja nauttii käsittelystäni. Välillä hän katsoo minua kirkkain silmin ja toistaa sanoja: "Oi, miten ihanaa! Minä olen niin iloinen ja onnellinen, niin iloinen ja onnellinen!"

Usually she is very quiet during the therapy and enjoys of it. Every now and then she may look at me with her bright eyes and repeat the words: "Oh, it's so lovely! I am so happy and cheerful, so happy and cheerful!"

Hänen sanojensa merkitys korostuu erään toisen vanhuksen taustametelöinnin rinnalla.
Käytävän toisesta päästä kuuluu tauotta sama lause: "Hoitajat, tulkaa auttamaan...
hoitajat, tulkaa auttamaan... hoitajat, tulkaa auttamaan... hoitajat, tulkaa auttamaan ............................................" ... tai toisinaan vain: "hoitaja, hoitaja, hoitaja, hoitaja, hoitaja, hoitaja, hoitaja ..........................." ... koko päivän! Kuitenkaan yksikään hoitaja ei tule paikalle, koska hänellä ei ole mitään todellista hätää.

The message of her words are emphasized because of the words of some other old woman.
In the other end of the corridor somebody is crying incessantly:
"Nurses, come to help me... nurses, come to help me... nurses, come to help me ........................................ " ... or sometimes only: "nurse, nurse, nurse, nurse, nurse, nurse, nurse ....................." ... the whole day! But no nurse ever comes, because she doesn't have any need in reality.